Recent Post

torstai 6. huhtikuuta 2017

Los Pollos

Osoite: Hatanpään valtatie 1 (Koskikeskuksen Otavalan tunneli) http://pollos.fi/

Los Pollos, logo käytävällä

Los Pollos, paikka josta meinaa väkisin tulla mieleen Breaking Bad, on reilun vuoden Koskikeskuksen alakerroksessa majaileva kanaan erikoistunut ravintola. Ja siitä tuli Leinosen Listan-porukan seuraava makumatkan kohde!

Sijainti on hyvin keskeinen, mutta hieman vaikeasti löydettävä maatason alapuolelta. Onneksi värikkäät näkyvät kyltit ja kuolaavat työmaamiehet (hyvä merkki) johdattavat tietä uusillekin kokeilijoille. Itse paikka on siistin oloinen ja sisäpiirin vinkkinä saavumme ennen klo 11 oveen kahvaan roikkumaan, jotta saamme paikat. Ilmeisesti paikka on suosiossa.

Ravintola rakentaa imagoaan selkeästi kanan varaan ja listalta ei taida muita lihoja löytäkään! Muutama kasvisvaihtoehto kyllä. Tästä arvostuksen pisteet! Valitaan erikoistuminen ja mennään täysillä mukaan.

Lounasvaihtoehtoja on vain kolme, mikä helpottaa päättämistä ja kaikki vaihtoehdot kuulostivat hyviltä. Me päädyimme kana-döneriin kaikki. Vaikka hinta hieman hirvitti. 13e on paljon pyydetty lounaalta.

Kanadöner lupasi ulkonäöllään paljon

Annosta joutui hetken odottelemaan, mutta kaikki saivat annoksensa samaan aikaan. Annos oli näyttävä, rieskaan perustuva kanatasku kebab- ja minttupohjaisilla kastikkeilla. Liha oli hyvänlaatuista ja ohutta ja erinomaisesti paistettua.

Annoksen alussa huomaa ensimmäisenä erinomaiset kastikkeet. Makuja on erittäin hyvin ja ei liikaa! Löytyy valkosipulia ja jostain pieni häivähdys kutkuttelevaa chiliä. Mitään ei ole liikaa. Hyvin tasapainossa!

Annoksen keskiväli muuttuu jostain syystä vähän tylsäksi, toistavaksi. Liekkö kastikkeita ollut keskellä vähemmän. Esiin nousee omaan makuun liiankin voimakkaasti käsittelmätön paprika. Mutta se saattaa johtua omista makutottumuksista. Lopussa sentään sama alun erinomaisuus nousee taas esille. Joten jälkifiilis on onnistunut.

Yhteenvetona: annos on hyvä ja maukas. Alun innostuksen jälkeen maut vähän lässähtävät. Plussaa (toivottavasti) omista kastikkeista. Hyvä peruspaikka, hinta vähän korpeaa.

Arvosana

Ihan hyvä, parempi kuin keskiverto. Makuja on, hinta vetää vähän alaspäin. Paikka, jossa voi hyvin käydä, mutta ei välttämättä ole pakottavaa tarvetta tulla tänne. Ihan kiva :P




perjantai 3. maaliskuuta 2017

Vanha Ike 

Osoite: Pinninkatu 30, http://www.vanha-ike.fi/

Vanha Ike näyttää ulos itseltään

Seuraavana kohteenamme oli Laukontorin laidalta löytyvä työmiesten suosiossa oleva rasvaluola Vanha-Ike. Tavoitteena oli saada mahat täyteen rasvaa ja suolaa lautasten kokoisten pihvien muodossa!

Sisäänastuessa, tai no, jo ulkona vastaan tulee alaavaltaava rasvantuoksu, jota voisi varmaan leikata saksilla. Samoin ravintolasta poistuvat työmiehet neonkeltaisine asuineen antavat hyvän lupauksen odotusarvojen vahvistumisesta. Työmiehethän tunnetusti syövät vain rasvaa ja suolaa.. Sisällä ravintolassa taas silmiin pistää heti 80-luvun sisustus ja kotikutoisuus. Liekkö perhefirma, jota pyöritetään omin resursein.

Tunnelmaa sisältä.
Annoksien valinta käy kätevästi lihapainotteiselta listalta ja perunapainotteinen lisukelista. Annoksia sitten vain odottelemaan pöytään. Ilmeisesti tarjoilijalla on hyvä muisti, kun numerolappuja ei jaeta ja oikeat annokset sulahtavat eteemme. Yksi tosin harmillisesti vähän muita myöhemmin. Tällä kertaa annoksia porukkamme valitsee kolme erilaista.

Aurajuustopihvi ranskalaisilla


Aurajuustopihvi

Annos on hyvin suomalainen. Säilykeananas palasta lähtevä pienehkö salaatti, hyvin suolaiset ranskalaiset ja lehtipihvimäinen pihvi, joka on täytetty aurajuustolla. Salaatti ei maistu oikein miltään ja annos rasvalta ja suolalta. Kuten odotettua. Mutta pois jää odotettu annoksien jättimäisyys. Annos on vain essonbaarimainen ilman mitään erikoisuutta. Ei isoa, ei maistuvaa, ei mitään ihmettä. Ei kyllä tietty huonokaan, mutta Leinosen lista ei arvosta sieluttomuutta. Onneksi jälkiruuaksi on pahan näköinen mutta siedettävä kahvi kuivalla suklaapisarakahvilla. (/sarkasmi)



Grillipihvi lohkoperunoilla


Grillipihvi


Samaa rataa mentiin grillipihvissä kuin Aurajuustopihviannoksessa, aikalailla sama setti paitsi tämä ruokailija halusi lohkoperunat. Nälän tämäkin siirteli pois ja lohkot ajoivat asiansa, kun ketsupilla/sinapilla niitä ryyditti. Grillimausteen puutteesta pihviä ei voinut moittia, joten nimi ja maku mätsäsivät; toki ehkä vähempikin olisi riittänyt. Jostain syystä tästä annoksesta huokui kevyesti lama-ajan henki.


Arvosana

Miljöö ei ollut paha, mutta ruoka ei täyttänyut (korkeita) odotusarvoja. Ei se pahaakaan ollut mutta jotain erikoista ois kaivattu. Meh, sanomme. Kaksi tähteä.



torstai 2. maaliskuuta 2017

Leinosen listan synty


Kun kolme hyvän ruuan ystävää päätti kokoontua noin kerran kahdessa viikossa hyvien lounaiden ääreen, syntyi Leinosen lista! Ajatuksenamme oli käydä hieman erilaisia, osittain pienemmässä tiedossa olevia lounaspaikkoja läpi Tampereella (ja miksei muuallakin). Loimme yhteisen tavoitelistan paikoista ja sovimme arvostelun säännöt. Ja näin oli syntynyt Leinosen lista!

Tavoitteena ei ole muuta kuin kiertää erilaisia paikkoja ja löytyy itsellemme mielihyvää tuottavia lounaita, joista jää meille muistijälki. EI mitään sen vakavampaa.:)

Kahden kokoontumisen jälkeen syntyi idea myös tästä blogista. Miksemme samalla kirjaisi ajatuksiamme ja arvosteluja blogi muotoon? Luvassa olisi ainakin kolme seuraajaa!:)

Joten siitä tässä blogista on kyse.

Tähän alle lisään vielä nopeat yhteenvedot ennen tätä blogin perustamista käydyistä paikoista. Jossakin vaiheessa varmasti palaamme myös näihin paikkoihin.

Neljä vuodenaikaa

Tampereen kauppahallin legendaarinen ranksalaistyyppinen ravintola. Ympäristö miellyttävän kauppahallimainen ja tiedossa on aina hyvää ruokaa! Ongelmana on vain valita kaikista hyvistä annoksista ja viinin ottamatta jättämisen perustelut itselle (mutta miksi?) ;)

Annoksemme oli: raguuta, tagliatelle pastaa, parmesania & paahdettua valkosipulimajoneesia.

Arvosanamme (max 5 tähteä):



Luubaari (Kalevankankaan työmaaruokala)




Hautausmaan vieressä sijaitseva työmaakahvila/-ravintola, joka tarjoilee ruokaa ja kahvia. Ympäristö on hyvin Kaurimäkseläisen kutkuttava. Ja jo heti sisääntullessa nenään heilahti tuoksut kuin omassa mummulassa! Ruokana oli läskisoosi ja tuoksut hyvin mahtavat. Mukavat keittiön henkilöt ja kaupanpäälle vielä kakkukahvit. Hinta erinomainen ja muusikin oikeaa muusia. Hyvä fiilis kesti päiväkausia.:)


Arvosanamme (max 5 tähteä):



Author

Blogroll