perjantai 3. maaliskuuta 2017

Vanha Ike 

Osoite: Pinninkatu 30, http://www.vanha-ike.fi/

Vanha Ike näyttää ulos itseltään

Seuraavana kohteenamme oli Laukontorin laidalta löytyvä työmiesten suosiossa oleva rasvaluola Vanha-Ike. Tavoitteena oli saada mahat täyteen rasvaa ja suolaa lautasten kokoisten pihvien muodossa!

Sisäänastuessa, tai no, jo ulkona vastaan tulee alaavaltaava rasvantuoksu, jota voisi varmaan leikata saksilla. Samoin ravintolasta poistuvat työmiehet neonkeltaisine asuineen antavat hyvän lupauksen odotusarvojen vahvistumisesta. Työmiehethän tunnetusti syövät vain rasvaa ja suolaa.. Sisällä ravintolassa taas silmiin pistää heti 80-luvun sisustus ja kotikutoisuus. Liekkö perhefirma, jota pyöritetään omin resursein.

Tunnelmaa sisältä.
Annoksien valinta käy kätevästi lihapainotteiselta listalta ja perunapainotteinen lisukelista. Annoksia sitten vain odottelemaan pöytään. Ilmeisesti tarjoilijalla on hyvä muisti, kun numerolappuja ei jaeta ja oikeat annokset sulahtavat eteemme. Yksi tosin harmillisesti vähän muita myöhemmin. Tällä kertaa annoksia porukkamme valitsee kolme erilaista.

Aurajuustopihvi ranskalaisilla


Aurajuustopihvi

Annos on hyvin suomalainen. Säilykeananas palasta lähtevä pienehkö salaatti, hyvin suolaiset ranskalaiset ja lehtipihvimäinen pihvi, joka on täytetty aurajuustolla. Salaatti ei maistu oikein miltään ja annos rasvalta ja suolalta. Kuten odotettua. Mutta pois jää odotettu annoksien jättimäisyys. Annos on vain essonbaarimainen ilman mitään erikoisuutta. Ei isoa, ei maistuvaa, ei mitään ihmettä. Ei kyllä tietty huonokaan, mutta Leinosen lista ei arvosta sieluttomuutta. Onneksi jälkiruuaksi on pahan näköinen mutta siedettävä kahvi kuivalla suklaapisarakahvilla. (/sarkasmi)



Grillipihvi lohkoperunoilla


Grillipihvi


Samaa rataa mentiin grillipihvissä kuin Aurajuustopihviannoksessa, aikalailla sama setti paitsi tämä ruokailija halusi lohkoperunat. Nälän tämäkin siirteli pois ja lohkot ajoivat asiansa, kun ketsupilla/sinapilla niitä ryyditti. Grillimausteen puutteesta pihviä ei voinut moittia, joten nimi ja maku mätsäsivät; toki ehkä vähempikin olisi riittänyt. Jostain syystä tästä annoksesta huokui kevyesti lama-ajan henki.


Arvosana

Miljöö ei ollut paha, mutta ruoka ei täyttänyut (korkeita) odotusarvoja. Ei se pahaakaan ollut mutta jotain erikoista ois kaivattu. Meh, sanomme. Kaksi tähteä.



Author

Blogroll